Moikka moi! Multa on taas kyselty päivitystä siitä miten mulla menee laihdutuksen ja elämän suhteen muutoinkin, joten tässäpä tätä tulisi taas! Laihdutuksesta mulla on hyviä ja huonoja uutisia. Kummat ensin? No, aloitetaan hyvistä tällä kertaa. Dietti kesti kuusi viikkoa, joista suoritin vajaat neljä. Painoa lähti nelisen kiloa ja senttejä n. 10. Huonot? Sitten elämä tuli väliin ja mulla ei vaan pää kestänyt tarkkaa diettiä sellaisessa elämäntilanteessa, joten päätin että nyt vaan yritän elää ja seviytyä ja sitten kun voimat palautuu, jatkan dietin loppuun (eli aloitan alusta) ja jatkan siitä sitten mihin jäin. Mun kroppa on myös ollut ihan mielettömän sekaisin kaiken sen takia mitä tässä on tapahtunut ja en oikein tiedä mitä mun pitäisi tehdä että kroppa palautuisi shokista, ym. No, mitä tässä sitten on tapahtunut? :-D Minä kerron! Minä avaan asiaa hieman. Ehkä suurin syy siihen miksi mun maailmani on ollut sekaisin, on ollut mun vanhempieni avioero. Syy siihen pysyköön salaisuutena. Olin ihan rikki ja mun koko maailmani oikeasti romahti, en nukkunut moneen viikkoon, itkin vaan yöt koska tuntui että mun pitäisi jotenkin auttaa toista osapuolta, ja valita puoli, vaikkei kukaan niin käskenytkään. Jotenkin vaan kaikki se säätämisen seuraaminen ja ilkeät viestittelyt joiden välissä olin, olivat mulle vähän liikaa. Tässä on porukoiden avioeron lisäksi ollut muutakin säätöä, mutta nyt pikkuhiljaa kaikki on tuntunut lähteneen parempaan suuntaan. Mun mielialani on noussut ja mieli on taas aurinkoinen, on semmoinen fiilis että kaikki on OK ja kaikki järjestyy! Mulle tuli kommenttiakin siitä, että näytän uusissa kuvissa onnelliselta ja freesiltä (kiitos Henna) ja siltä musta tuntuukin! Ei sen takia tosin, että olisin laihtunut mitenkään dramaattisesti. Tuntuu vaan että oon taas henkisesti kasvanut jollain saralla ja kasvanut ihmisenä. Että oon taas hiukan vahvempi. Postailen (tietysti) elämäntapa remontista ym heti kun on taas jotain isompaa päiviteltävää! Haluan inspiroida teitä ja jatkaa tätä matkaa jonka aloitin pari vuotta sitten. Blogin puolelle on kanssa tulossa vaikka mitä ihanaa juttua, joista oon tosi innoissani ja inspiroitunut! On tulossa luonnonkosmetiikka tuotteiden esittelyä, hiusjuttua, meikki arvosteluita ja vaikka mitä (en viitsi kaikkea paljastaa lol)! Haluaisin kanssa järjestää piakoin taas jonkinlaista kilpailua teille! Olisiko teillä jotain toiveita sen suhteen? Ainiin joo, ajattelin että värjäisin hiukset mustanruskeiksi! Tykkään tästä suklaanruskeasta tosi paljon, mutta jotenkin se super tumma tukka viehättää mua nyt enemmän. Tumma tukka = pinkit huulet tekee comebackin. Be aware! :-D Ps. Avonin nudemeikki -kilpailu on viivästynyt Avonin teknisen ongelmien takia. Ilmoittelen kun he saavat äänestysalustansa kuntoon niin halukkaat voivat mua sitten käydä äänestämässä. :-)
Ehkä päällimmäisenä mun ylläni leijuu semmoine tunne että aika moni ihmettelee että mihin se mun laihdutus urakkani tyssäsi, joten selvennetäänpäs sitä! Mä oon ollut tässä samassa painossa ja samoissa mitoissa nyt jonkun puolisen vuotta (? kai) jo. I just got too comfortable. Se on se rehelline syy. Tunsin oloni hyväksi ja sen takia en oo enää yrittänyt tarkoituksella tiputtaa painoani, eikä se kyllä ole tippunutkaa, ei sen puoleen. Nyt kuitenkin musta on alkanut tuntumaan että mun täytyy saada joku potku persauksille! Musta on alkanut tuntumaan että jos en nyt tee jotain "dramaattista" käännettä, lihon todennäköisesti takaisin jonkun verran. Koska tunnen itseni. Se tyssää aina tähän kun oon lähellä sitä normaalipainon rajaa, sit lihon 5 kiloa (which I did) ja boom. Sit en enää välitä ja lihon lihomistani huomaamattani. JOTEN! Aloitin FitFarmin superdietin. Tarkoituksena siis saada juurikin se potku persauksille ja jatkaa siitä sitten niillä tekniikoilla millä tähänkin asti pääsin. (Olen siis laihtunut 40kg synnytettyäni esikoiseni Danielin 2014 syksyllä). Ehkä voisin sitten kesällä vetää jonku Bikini haasteenkin sikälimikäli pyörin lähellä ihannepainoani - joka on mun tavoitteeni. Haluan haastaa itseni. Jos oon kaukana edelleen niin ehkä repäisen ja vedän toisenkin dietin, who knows! Mä oon kuitenkin ex-urheilija, ja oon todella kyllästynyt ja vaivaantunut elämään nykyisessä kropassani. Aika toimia! Mua jännitti tosi paljon, että millainen motivaatio mulla on tämän dietin aloittaessani koska vielä Sunnuntai-iltana (viikko sitten) mua ei olis vähempää voinut kiinnostaa, mikä on aika noloa myöntää kun dietin innoissani "ostin" vain viikkoa aiemmin (maaliskuun alussa siis). Sunnuntai-maanantai välisenä yönä en saanut unta, en oo oikeastaan ees varma että miksi? Olin jotenkin jännittynyt, innoissani ja vähän ehkä stressaantunutkin siitä, mitä tuleman pitää. Heräsin ilman sen kummempaa herätyskelloa 8 aikaan, ja sanoin Gabrielille että mä lähden aamu aerobiselle nyt. Musta kirjaimellisesti tuntui siltä että mä kaadun johonkin lumipenkkaan n. 15 minuutin jälkeen. :'-D Mutta about 40 minuutin paikkeilla energiatasot jotenkin pomppasi korkeammalle ja loppu lenkin vedin sitten jo vähän ripeämmällä tahdilla. Niin, ja nälissään ei tarvitse olla. Mulla on välillä jopa vaikeuksia syödä määrätyt ruoat loppuun. En oo kaloreita sen kummemin laskenut, mutta oon huomannut että ruoat on kohtuu vähäkalorisia ja saisin sovellettua tämän dietin melko hyvin siihen "elämäntapaan" millä laihdutin ensimmäisen vuoden. Lihaskunto tuntui aluksi pahalta lähinnä siksi että tajusin miten rapakunnossa oon, mutta nyt kun tänään vedin sen taas Gabbyn vahtiessa (♥) tuntui että aika meni tosi nopeasti ja jäi jopa sellainen fiilis että siinäkö se oikeasti jo olikin! (Varmaan parempi asenne ja ruoka jo vaikuttaa.) Tällä hetkellä fiilis on tosi bueno ja kun on saanut "isot" ostokset tehtyä niin oikeastaan kaupassa käynneistäkään ei tarvitse sen kummemin stressata. Isoihin ostoksiin kuuluu siis vitamiinit, jauheet, öljyt yms ja kahvakuula. Nämä, sekä lihat on dietin kalleimmat asiat, eli voimme varmaankin yhdessä todeta että tämä dietti ei lompakkoa kauheasti kuluta. :'-) Tänään tosin kävin hakemassa sallittuja "korvikkeita" = valmistuotteita välipalalle, ja ne olivat aika hintavia - onneksi niitä menee kuitenkin vain yksi päivässä! (En voi dietin ruokavaliosta sen kummemin kertoa, koska se on vastoin FitFarmin sääntöjä.) Tuun ehdottomasti päivittelemään tästä kokemuksesta ja tuloksistani, ehkä jopa viikottain (?) koska mun energiatasoni ovat nousseet ihan käsittämättömän paljon todella lyhyessä ajassa. Painokin on tullut tosi kivasti alas, ja sentit lähteneet! Mittasin vyötärön ympärykseni 4 päivän jälkeen, jolloin se oli kaventunut jo -6cm mikä on ihan käsittämätöntä. (En oo sen jälkeen mitannut, mutta mittaan huomenna, ja siitä sitten viikon välein.) Paino on kuudessa päivässä tullut alas 2.5kg joka on saanut mun motivaationi tosi korkealle, ja oon tosi tyytyväinen että pakotin itseni aloittamaan tämmöisen rumban taas pitkän tauon jälkeen. Olen nyt jo suunnitellut jatkavani tästä tämän kyseisen dietin "jatko-osaan", koska jos multa lähtee esim. 1kg viikossa tahdilla paino tästä eteenpäin seuraavan kuukauden, ja jatkaisin siitä vielä toiseen "diettiin" voitaisiin jo puhua mun kohdallani normaalipainon saavuttamisesta.. Joka tuntuu ajatuksena jo ihan käsittämättömältä, mutta mä olen nyt päättänyt että sinne on suunta, piste. Haluan vielä korostaa, että tämä dietti ei ole mulle mikään "nopea kesäkunto" juttu, vaan oon ihan tosissani vaihtamassa elämäntyylini tällaiseksi. Tai, tavallaan vaihdoin sen jo vuosi sitten - nyt vaan lisään kierroksia mittariin että saan koneiston rullaamaan paremmin!
Tänään taas tällänen yöllinen postaus! :-D Meillä on *köhköh* vähän päivärytmit miten sattuu kesän jäljiltä. Julkaisin instagramiin jo aiemmin mun päivän meikin ja kroppakuvan, mutta koska teistä niin pieni määrä seuraa mua siellä, päätin päivittää kännykkäkuvat tännekin.
Oolrait! Eli iholla mulla on jälleen kerran vain MAC tuotteita. Meikkivoide on useamman eri sävyn ja eri MAC meikkivoiteen sekoitus niistä mitä mulla on jäljellä, samoin puuteri. Varjostukset tein Harmony poskipunalla ja korostukset Sof&Gentlellä. Peitevoide on MAC longwear ja kulmakarvat tehty ABH Dipbrow Pomadella sävyssä Auburn (viimeistelty ABH kirkkaalla kulmakarvageelillä). Huulilla Lime Crimen Suedeberry. Silmissä MAC warm neutrals paletin sävyt: Brule, Vanilla Extract, Honey Lust ja Gingersnap (koko paletin esittely täällä)! ABH Maya Mia paletista käytin kanssa sävyjä Sienna ja Fresh Peach (koko paletin esittely täällä)! Eyeliner on H&M Dipliner ja ripset MAC #35.
On ollu ihana huomata mitä riittävä vedenjuonti ja liikunta tekee iholle! Eihän se täydellinen ole (vaikka kuvissa näyttääkin), mutta huomattavasti paremmassa kunnossa ollut jo pitkän aikaa. Ei oo tarvinnut retusoida edes kuvia pitkään aikaan! Mutta kaipa tuo luonnonvalo ja kameran filtteri tekee sen mun puolesta. :-D
Ihana tuo peili. Niin puhdas ja silleen. :-D Tässä kuitenkin vähän tilannekuvaa siitä miltä näytän just nyt! Kuva hämää siksi, että tän perusteella voisi luulla että maha ei roikkuis joka suuntaan sivusta katsottuna - koska se muuten roikkuu - mutta huomaan nyt itse muutoksen mun kropassa. Vihdoinkin. -27kg, eli kohta ollaan siellä -30kg tavoitteessa! (Joka siis ei ole se lopullinen tavoite, vaan "välitavoite".) Pyrin vähintään vielä saamaan -15kg ensikesään mennessä pois, että voin sitten virallisesti kehua olevani terveessä painossa ja kunnossa. Trust me, mulla on mistä lähteä.
Oon tosi tyytyväinen saamiini tuloksiin, mutta samaan aikaan entistä kriittisempi mun kroppani suhteen. Mun vatsani on aivan hirveä. Löysää ihoa, löysää läskiä, arpia. Yläreidet on jättimäiset. Edelleen on pieni kaksoisleuka. Tuntuu että verhoudun entistä enemmän mun vaatteisiini! En IKINÄ lähtisi shortseissa ulos, koska mun päähän on niin syöpyneet kaikki mun vanhojen "kavereideni" ilkeät kommentit siitä että "ei tän kokoinen voi pitää shortseja, se on härön näköistä". Niin kai sitten. Mutta enskesänä mua ei muissa vaatteissa kuulkaas nähdäkään. Oon niin motivoitunut saavuttamaan mun ihannepainoni. Terveyssyistä lähinnä, mutta myös siksi että en tiedä miltä mun kroppani näyttää tän kaiken alla. Oon utelias!
Tuntuu että mun täytyy saada pois kaikki MUIDEN ihmisten negatiiviset (ja VANHAT!) kommentit pois mun päästäni, jotta uskallan pukeutua niinkuin haluan. Mun kroppahan se on. :-) Mutta tässä on nyt hyvin talvi aikaa tiputtaa kiloja ja kiintetyä rauhassa mun villaneuleitteni alla! (Vaikka pääsenkin Joulun aikoihin pitkäksi aikaa Afrikan lämpöön!)
Mulla on ollut tosi vaikeaa laihdutuksen suhteen. Jotenkin kuvittelin että kesä on helpointa aikaa laihduttaa, kun kevät on mulle yleensä se vaikein, mutta eipä tää oo yhtään helpommaksi muuttunut! D-: Oon kuitenkin ponnistellut pienin askelin eteenpäin, ja oon saanut karistettua n.7kg viimeisimmän laihispostauksen jälkeen. HITAASTI mutta varmasti mennään eteenpäin. Kuten oon jo muutamassa postauksessakin maininnut, kamppailen tän mun kalorimääräni kanssa tosi paljon, koska Daniel on vielä tississä kiinni ja syö kiinteetä ruokaa vaan noin puolet ajasta. Syön todennäköisesti aivan liikaa, mutta oon yrittänyt kompensoida sitä liikunnalla. Sekin on tosin haastavaa koska Daniel ei viihdy rattaissa kun sen 35 minuuttia ja mä miellän lenkin vähintään tunnin pituiseksi. Ulkona on liikaa ääniä joten Danskua ei saa sinne nukutettuakaan, ja koska Gabby tulee töistä vasta 6-7 aikaan on sekin haastavaa koska Daniel saattaa saada kunnon kiukkupuuskan jos jätän sen niin myöhään kahdestaan isin kanssa. Oon tästä huolimatta onnistunut käymään ainakin sen 4 kertaa viikossa lenkillä. Eihän se paljoa ole, mutta edes jonkinlainen yritys. Puistoissa/postissa/kaupassa käynti ei onneksi oo mikään ongelma Danielin kanssa, ja käydäänkin lähestulkoon joka päivä jossakin kävelemässä pieni happihyppely!
Multa on lähtenyt nyt -25kg plus raskauskilot. Oon ylpeä itsestäni mutta samaan aikaan oon alkanut saamaan tosi risitiriitaisia tuntemuksia ulkonäöstäni ja kropastani. Kun katson peiliin näen selkeästi että joo, kasvot on pienentyneet. Mutta kun katson kroppaani peilistä, en koe sen muuttuneen mitenkään. Vaatekoko on tippunut 46-48---> 40-42 mutta en koe että näyttäisin erilaiselta. Näin tässä viikko takaperin kaveria jota en oo nähnyt ainakaan 7kk ja se ei huomannut mussa mitään eroa, ennenkun tuli aihe puheeksi myöhemmin. Se tuntui kanssa jotenkin... en mä tiedä. Turhauttavalta? Jotenkin oon odottanut että joku huomaisi, mutta kukaan ei huomaa. Itseäni varten mä tämän teen, mutta oonko oikeesti niin lihava/jojoilija että kukaan ei huomaa mussa mitään eroa? Puuhhh.. Taas tullaan tähän että mun täytyy päivittäin pakottaa itseni syömään jotakin. Mulla on taas se "Kultainen keskitie" ihan hukassa. Mun ainut ajatukseni pitkin päivää on aina että "hitsi pitää taas syödä en jaksa/ei huvita/ei oo nälkä/en halua". En halua saada mitään anorektisia ajatuksia päähäni kun oon päässyt näin pitkälle terveellä ajattelulla. Pännii vaan kun paino tippuu niin hitaasti. Oikeastaan Daniel on se suurin syy siihen miksi panostan mun omaan ruokaani enkä oo vaan lopettanut syömistä tai päinvastoin alkanut lihoa takaisin. En halua että kun Daniel kasvaa, sen ainut ajatus äidistään on että "se aina laskee kaloreita ja ylimiettii ruokailuja ja ei oo tyytyväinen itteensä". Haluan olla terve ja vahva, ja hyvä esikuva! :-) Tämän vastapainona mulla on toki myöskin näitä päiviä milloin ainoa ajatus on että "ihan sama mitä syön, käyn loppuviikosta sit enemmän lenkillä kyllä se kuittaa" ja syön suklaalevyn tai muuta vastaavaa. (Annoskoon oon onneksi oppinut, että enää ei juurikaan suklaalevystä mene kun se pari riviä.) Oon nyt yrittänyt kovasti aivopestä itseäni sellaiselle smoothie-salaatti-vihannes-liha linjalle. Mahdollisimman paljon terveellistä, paljon vettä ja ulos päivittäin. Kyllä tää tästä pikkuhiljaa...!
Vaikka tuntuu että kroppa näyttää ihan kamalalta juuri nyt, samaan aikaan - kuten jo sanoinkin - oon tosi ylpeä. Huomaan että jotkut osat mun kropastani on ihan erilaisia kuin ennen, varsinkin jalat! Kun laitan jalat yhteen lattialla istuessani (niin että ne on koukistettuna mun edessäni, polvet yhdessä) mun reisieni väliin jää iso vako. En tiennyt että mun jalat on semmoset "nakit rannalla" XD. Tarkoitan siis sitä mallia.. Kun aina hoen että on epäluonnollista jos ei ota reidet yhteen. Ilmeisesti kaiken tän läskin alla oon itsekin jotain sinne päin vartalon malliltani. Kasvot tulee kanssa ihan erilailla esiin, ja vyötärö alkaa erottua. Tuntuu kuitenkin että reidet & perse ja maha on ihan lölleröä. Tarvitsen liikuntaa! Summasummarum, elämäntapamuutos edistyy! Nyt täytyisi vaan saada joku potku persuuksille että en jämähtäisi tähän. :-D Kesäkuntoon 2016!
Mulla on taas vaihteeks ajatukset ihan missä sattuu enkä saa niitä kokooon mitenkään. Tai siis kun ollaan taas totuteltu erilaiseen rytmiin kun Gabby meni takaisin töihin, sit on siskon, serkun ja kaverin ylppärit ja ihan vaan tää laihdutusräpiköinti. Oon oikeestaan vaan "selviytynyt" päivästä toiseen - syönyt, nukkunut ja ulkoillut. Mielessä on ollut kaksi ajatusta: haluan panostaa blogin laatuun, ja toisena ajatuksena se että haluaisin poistaa kaiken netistä. Siis niinkun youtuben (molemmat kanavat), blogin ja siis noh, kaiken. En halua stressata tästä. Järkeiltyäni hetken muistuttelin itseäni siitä että tää on harrastus eikä kukaan mua vaadi kirjoittelemaan. Siispä aijon lopettaa turhan stressaamisen ja lopettaa ainaisen anteeksi pyytelyni! Kaikilla on hyviä ja huonoja kausia blaablaablaa ja näin eespäin! :-D
Havahduin tässä viikko takaperin vaihtaessani Danielin vaippaa, ja "tajusin" että oon ollut äiti nyt 8 kuukauden ajan. Aika on mennyt ihan hirveän nopeasti!! Jäin siinä silloin hetkeksi ihan pällistelemään sitä miten en olisi uskonut että äitiys on näin luontevaa ja ihanaa. Äitiys on kovaa ja tärkeää työtä, mutta oon kyllä rehellisesti omasta mielestäni ollut todella hyvä äiti ja voinkin taputtaa itseäni siitä olkapäälle. Oon tavallaan helpottunut että kaikki tulee multa niin luonnostaan!
Daniel on nyt siis 8 kuukauden ikäinen, ryömii/konttaa/nousee seisomaan ja omistaa 6 pikku hammasta. :-3 Kova pälpättämään, huutaa aivan selkokielellä "äitiä" (on huutanut jo 5kk iästä mutta eihän mua kukaan usko). Neuvolassa huusi kyllä äitiä että ainakaan neuvolantäti ei pidä mua hulluna! :-D Dansku on tosi temperamenttinen ja ilmaisee kyllä mielipiteensä enemmän kuin selkeästi. Esimerkkinä: Daniel maistoi uutta ruokaa -> Ei tykännyt -> Otti mua kädestä kiinni ja sylki sen mun käteeni!!! Mutta toisaalta eipä musta ja Gabbystä mitään ovimatto- persoonaa olisi voinutkaan tulla. :'D
Jotenkin mulla on taas sellainen alkukesän "ahdistus" menossa. VARSINKIN laihdutuksen suhteen. Yritän tasapainotella tutun&turvallisen sekä ns. uuden alun välillä. Oon pystynyt kuittailemaan kaikki sortumiseni (eli siis ku vedän vähän liikaa pullaa) sillä että imetys kuittaa. Enää en voi tehdä niin, koska Daniel tarvitsee jo ihan konkreettista ruokaakin siinä ohella. Alunperin pyrinkin siihen että imettäisin n.9kk ja kai se tieto siitä että siihen on enää alle kuukausi jotenkin ahdistaa? Se että miten saan ton pikkuisen katsomasta mua itku ja paniikki silmissään kun ei saakaan rintaa. Se on niin helppoa kun vaan nostaa syliin ja napsasee liivit auki ja nyt mun pikkuherra on jo niin iso että pitäis pikkuhiljaa siirtyä siihen että sais maitoa vaan illalla.. mutta MITEN? Ja missä ihmeen vaiheessa jätän imetyksestä aiheutuneet "miinus kalorit" huomioimatta?
Puuhh. Ei sais stressata, mutta mä oon just tämmönen. Lyhyt pinna ja kauhee stressi pienimmistäkin asioista! :-D Vaikkakin Daniel on opettanut mut jo kohtuu pitkäpinnaiseksi - ei vauvalle voi olla vihainen siitä että se ei esim. nukahda. Aluks stressasin menojani tosi pajon, koska ne oli vähän niinkun "Danielista kiinni" ja kaikille ei mennyt kaaliin se että en voi pakottaa vauvaa toimimaan mun tahtoni mukaan, vaan meen ja tuun silloin kun on sellanen väli että se on Danskulle OK. Tää on yks iso osa mun nykyisen kaveripiirini uudelleen määrittelystä. Joko ymmärrät, ja jos et niin ei nähdä. Boom. Onneksi en enää stressaa esim. bussimatkoista - Daniel on tosi tyytyväinen ja aurinkoinen muksu! Ja onneksi lähestulkoon kaikki mun kaverini ymmärtävät mun aikataulujani.
Joku kyseli muuten synnäriltä tultuani että kirjoittelisin siitä millaisia muutoksia kropassa tapahtuu "nuorella ihmisellä" kun saa lapsen. Voisin kirjoittaa pitkän pätkän aiheesta, koska osaan kyllä pyöritellä samaa lausetta uudelleen ja uudelleen erimuodossa, mutta tosiasiassa mun kohdallani on vaan yksi ainoa näkyvä muutos, joka on lähestulkoon jokaisella muullakin joka on synnyttänyt. Raskausarvet ja taikinamaha. Taikinamaha on siis se löllö, höttö, outo random mahamössö alamahan kohdalla - jonka sulaa pois n. puolessa vuodessa. Mulla on sitä kuitenkin vielä aavistuksen jäljellä, mutta ei sitä huomaa jos on hyvin istuvat alusvaatteet. (Kaipa se vajaa -25kg painonpudotuskin auttoi.) Raskausarvet ovat kanssa haalistuneet tosi mukavasti. Välillä harmittaa että maha on kuin seepranselkä, mutta tunnen samalla vahvaa ylpeydentunnetta: nämä eivät ole venymisarpia ja merkkejä siitä etten kontrolloi painoani, vaan RASKAUSarpia, jotka tulivat kun loin sisälläni ihmiselämää! ...Ja tekisin sen uudestaan koska vain! :-)♥
Mutta siis juu, "vaikeuksista" huolimatta oon saanut taas muutaman kilon pois. Hitaasti mutta varmasti. Halusin ihan tietoisesti hidastaa painoni putoamista hetkeksi, että iho ehtisi siihen mukaan. Yhdessä vaiheessa mun ihoni muuttui tosi veteläksi, mutta Luojalle kiitos se on taas normaalin tuntuista ja näköistä. Jouduin kuitenkin lähes huomaamattani sokerikoukkuun: "oho mulla on noin vähän kcal, vedän vähä mässyä niin tulee nopeemmin täyteen". Hehheh. Oon edelleen sokerikoukussa, mutta oo päättänyt että ylioppilasjuhlarumban jälkeen olisi korkea aika saada parempi dietti nykyisen tilalle. Kesä on jo oven takana, joten paljon kasviksia, hedelmiä ja ihania smoothieita sekä ulkoilua Danskun kanssa niin kyllä se siitä!!! :-) Iskä on kanssa luvannut tehdä mulle treeniohjelman jota on helppo totteuttaa Danielin kanssa (esim. nyt vaikka keksivartalojumppaa kun pikkuherra on päikkäreillä). Iskä on "alan ammattilainen" ja tietää mun kuntotasoni joten innolla odotan mitä se mulle keksii! Kaukaisissa tulevaisuuden haaveissani haluaisin aloittaa tankotanssinkin (ihan urheilun kannalta!) kun olen lähempänä normaalipainoa.
En tiedä että millä ihmeellä mahdun jo nyt kokoon 42. Siis farkkuihin. Aloituskokoni oli Jouluna 48. SAY WHAAT!!!! Olin viimeksi kokoa 42 about 15-vuotiaana, ja painoin ainakin 10kg vähemmän kuin nyt? Ilmeisesti mun kroppani on ehtinyt muuttua kohtuu paljon viidessä vuodessa! Ei taas mene mun kaaliini, mutta en valita. Koko 42 oli mun ensisijainen tavoitekokoni. Varmaan sanomattakin selvää että se on nyt pienempi, koska mulla on vielä kohtuu paljon ylipainoa jäljellä. Nyt tavoittelen (housu)kokoa 38/40. Toivon olevani tässä koossa vuoden vaihteessa. Uskon että Afrikan reissu buustaa mun laihtumistani, koska mennään kuitenkin ns. "keskelle kesää, keskellä talvea", ja paikkaan jossa eletään hedelmillä ja lihalla. :-D (Needless to say, elän siellä siis niillä hedelmillä.)
Summasummarum, meidän perheellä kaikki hyvin. Ollaan oltu terveinä ja oltu onnellisia. Laskematta tietenkin näitä mun omia henkilökohtaisia kamppailujani. XD Ruoka on mulle vaan niin vaikea asia! Jos saisin euron joka kerta kun ajattelisin joko että a) kumpa ei tarttisi syödä enää ikinä tai b) miksei vaan voi syödä mitä haluaa lihomatta, olisin miljonääri! Oon kuitenkin tosi onnellinen, että oon oppinut sen kultaisen keskitien (kirjotin eka keksitien :D:D) vaikka välillä hairahduksia tuleekin! :-)
Heitetään tähän loppuun vielä muutama kesäbiisi joita oon tanssinut Danskun kanssa! 8-) Mulla on tekeillä myös Crazy Factory postaus sekä testissä shampoo&hoitoaine joiden huhutaan lisäävän hiustenkasvua... joten stay tuned!
Mistä mä oikein alottaisin tän mun tekosyiden latelemiseni. Sanotaan nyt vaikka että alkukevät vei veronsa ja niin vei maaliskuukin! Tekosyitä ja selityksiä, mutta tän on oltava vuoden vaikein kuukausi olla lihomatta. Miksi? No, koska meillä oli Gabbyn synttärit, mun synttärit, (iskän synttärit), Danielin 6kk, Gabbyn nimpparit ja meidän hääpäivä. Kakkua naamaan ja silleen! Lihoinko? EN. Laihduinko? No lol enpä juuri.
Oh maaan where should I even start. Let's just say I've had very difficult times what it comes to my diet. It's all just excuses, but still: my hubbys birthday, my birthday, (my dads birthday) Daniel's 6 month, gabbys name day and our wedding day. Cake every time. Did I gain weight? NO. Did I loose some? HAHA - no, not really.
Näissä kuvissa on yks mulle henkilökohtaisesti iso piilo juttu. Toi paita, ja se mikä sen koko on. En oo vissiin missään ikinä julkisesti sanonut että minkä kokoisia vaatteita OIKEASTI käytin. Näytän pienemmältä kun mitä vaaka kertoo, se on varma. Siks useemmat ei oo tajunneet että "miks en löydä kivoja vaatteita ketjuvaateliikkeistä". No, antakaas kun valaisen hieman: kävin Henkkamaukalla (H&M) viimeks sillon kun aloitin mun elämäntaparemonttini! Mulle ei mahtunut mikään paita jota siellä silloin sovitin, ja ne olivat kokoa 46/XL. Musta tuntuu ihan hirveeltä sanoo se näin julkisesti, mutta eihän se mikään salaisuus oo koskaan ollut että mulla räjähti mun painonnousu vähän ennenkun tulin raskaaksi. Nyt kaikki paidat joita eilen ostin, olivat kokoa M. Jonkun korvaan se voi kuulostaa edelleen isolta, mutta mä pidättelin itkua. Olin niin iloinen!!! Koen olevani kohtuu normaalikokoinen nyt, vaikka matkaa normaalipainoon onkin vielä.
There's something personal to me in these pictures which obv nobody can tell. You want to now what it is? It's the shirt. The size of it! I KNOW I look smaller than what my weight actually is. That's why I never used to tell the size of my clothes. I just always said I'm "medium to large" while I actually was way bigger. So... I visited H&M when I started my healthier lifestyle, and I tried on clothes that were the size of 46. I'm not kidding. And guess what? NONE OF THEM FITTED ME! They were too small! So I basically cried from happiness yesterday when we (gabby & dansku) went to H&M before church and ALL the shirts I got were MEDIUM! Oh my goodness! I feel like I look normal now, even tho I still have a long way to go. I don't feel like a freak anymore.
"Before" kuvia mulla ei tähän hätään ole, mutta lupaan etsiä sellaisen seuraavaan (laihis) postaukseen! Nyt joudutte vaan kuvittelemaan tohon parikymmentä kiloa lisää.
Current side profile (home clothes hehe) -18kg
I don't have any "before" pictures on this computer right no, so I will try to find ones for the next (weight loss) post! For now, you just have to use your imagination to add kilos to that picture.
Oon tosi lähellä mun nro 2 tavoitetta, joka on sama kuin se ensimmäinenkin eli -10kg. Tässä vaiheessa siis tietysti yht -20kg. Tän jälkeen haluan vielä ainakin -15kg pois, mutta tiedän että se tulee olemaan paljon työläämpää ja hitaampaa kuin nämä -20kg. Oon kuitenkin jakanut tuon -15kg pienempiin tavoitteisiin. Kannustimina toimivat mm. vaatteet ja meikit. :-D Gabriel lupasi viedä shoppaamaan useammalla satasella kun oon painossa x, johon mulla on nyt 7kg. Sitä ennen kuitenkin menee tuo -20kg jolloin saan taas uuden huulipunan. Kun alitan uuden "kymmenyksen" saan äitiltä uudet farkut, jne jne... Eli lahjonta toimii. XD Oletan saavani timantteja kun oon tavoitepainossa! (VITSI) I'm really close to my second weight loss goal, which was also -10kg, like the first one. (So -20kg in total.) After this I still wish to get at least -15kg off, but I know it's going to be a lot harder than it has been to get these first kilos off. I have chopped it into smaller goals so it wouldn't feel so so hard! Also Gabby is really motivating me, since he get's me nice stuff when I hit my goals.
Niin joo, ja sitten vielä loppukevennykseksi (hehehe) muutama juttu jotka ostin MACiltä (yllättäen). "Oli synttärit ja oon melkein laihtunut -20kg niin kyllä mä nyt nää ansaitsen." :-D Fun fact: eka juttu mitä IKINÄ ostin MACiltä oli irtoripset! Joten pitkästä aikaa koin tarpeelliseksi hankkia uudet sellaiset, vaikka oonkin käyttänyt tosi paljon lazylashesin ripsiä nyt viimeaikoina. Jostain syystä oon kanssa viehtynyt huulikiiltoihin ja frost- puniin joita oon inhonnut koko ikäni. Well, not anymore! Mun mielestäni frost punat sopii hyvin "tehosteiksi" toisen huulipunan päälle tai ombre- efektiä luomaan. :-) Ja voihan niitä tietty käyttää sellaisenaankin! Oyster Girl -kiiltoon rakastuin kun näin sen tymetheinfamousilla youtubessa (yks mun ehdottomia lemppareitani seurata, joku tätä kyselikin)!
Ohh yeah, I also got few things from MAC again! For no reason. GURL do I need a reason?? Lol. Fun fact: the first-ever thing I got from MAC was a pair of falsies, and for the longest time I felt like they are too expensive to get regularly. (I'm still not gonna get them more than few times a year.) But now I felt that I need a new pair. Also I have started to like frost -finish lipsticks and lipglosses like crazy... I mean, frost lipsticks look nice as an "effect" or ombre with another lipstick! The lip glass..? Well, I saw tymetheinfamous use it and I fell in love (like i tend to with all make-up). Tyme is one of my favs to follow on youtube!
Ja ihan tähän loppuun: millä pastelli sävyllä värjäisin tukkani? Hmmm..
Kevät. On. Vaikeaa. Aikaa. Kaiken suhteen! Aikanaan masennus syveni keväisin, nykyään painonhallinta (ja kaikki muukin lol) hajoaa käsiin. Joten ennenkuin edes aloitan tämän postauksen, tsemppiä kaikille mistä ikinä stressaattekaan/käytte läpi juuri nyt! :-) Tentit, kirjoitukset, pitkät päivät... Tai vaikka masennus tai painonhallinta. Ihmissuhteet. Tai teidän pyllynne. Mulla nyt ei oikeastaan ole mitään mistä valittaa. Mulla menee ihan hyvin. Jotain ongelmia lähinnä vaan syömisissä, liikunnan määrässä ja tommosessa. Nothing serious. Kaikesta huolimatta oon vähän jopa laihtunut ihme kyllä! Oon testaillut erilaisia kalorimääriä ja lisäillyt/vähentänyt liikunnan määrää. Totesin että se millä aloitin on se millä jatkankin. Heti kun nostin kcal määriä heti pysähtyi painon tippuminen. Oon huomannut että parhaiten mulla lähtee paino kun mulla on viikossa yks päivä millon syön pari sataa kcal enemmän kuin muulloin. Tässä kuussa on muutenkin tosi paljon juhlittavaa! Ja mä tyhmä lupasin olla karkkilakossa. NOT GONNA HAPPEN. On Gabrielin synttärit (tänään), Dansku on 6kk, mä täytän 20. Sitten on meidän hääpäivä jota ajateltiin viettää kanssa kohtuu pienin menoin. Munkin synttäreitä juhlistetaan kotona, mutta sen lisäksi lähden kuluttamaan rahaa kauppoihin senkin edestä! Niin, ja iskän synttärit ja Gabbyn nimpparit ja mitä kaikkea. :-D Mulla on nyt kauhee ulkonäkökriisi. Oon toooosi iloinen että mahdun taas kokoa pienempiin vaatteisiin = pystyn pikkuhiljaa aloittelemaan mun tyylini luomisen. Ongelmana se, että haluan/aijon vielä pienentyä tästä, joten en sitten kuitenkaan viitsisi kauheasti ostella mitään ennen kesää. :-D Mä ja mun ongelmat. Tukka on kanssa toinen juttu ja sen vaalentaminen (jonka jo aloitinkin ja tällä hetkellä kirjoittelen super glamourilla pissankeltaisella tukalla). Leikkasinkin mun tukan! Niskasta lyhyeksi. Tai sillain puoleen niskaan. Sillai että mulla on nyt tasapitkä polkka. Tästä kuitenkin lisää myöhemmin.
Tämä toimikoon "before" kuvana.
Tämä kuva. Salla sai mun perseen näyttämään jostain syystä ihan joltain bodaripepulta (ei siis huono juttu). Mulla on kauhee peppukriisikin päällä. Mun lantioni on edelleen palautumassa synnytyksestä ja mm. sen takia mun takalistoni on ihan epämääräinen. Mulla on kovat suunnitelmat sen kuntoutukseen. XD Oon tottunut siihen että ainut kiva kohta mun koko kropassa on pylly, ja nyt se ei enää ole. Kriisi. VERTAILUNA. Tässä muhkea peppuni vuodelta 2013. I rest my case.
Niin. Pointtini on varmaankin selvä. Missä on pyllyni? No sitä mietin minäkin. Toimikoon tuo lyllerö kuva inspiraationa, vaikka ei mikään timmi olekaan. Silti parempi kuin nykyinen. Kesäkuntoon 2015!
Siis todella hienosti alkoi tämä "nyt tsemppaan syömisissäni" juttu. Tulin kipeäksi ja saatiin tietää että meidän koiralla Dee Deellä on syöpä (ja kuusi etäpesäkettä keuhkoissa). Tässä on ollut niin paljon muutenkin kaikkea mikä on saanut mun pääni ihan sekaisin. Mutta nyt on veto pois. Jos oon syönyt, oon syönyt niin täyttä sontaa kun vaan mahdollista, tai sit tosissaan ollut syömättä.. ja tottakai se vaikuttaa osaltaan fiilikseen ja saa olon tuntumaan entistäkin kurjemmalta. Nimimerkillä olen syönyt tänään MM. New York- juustokakkua, sweetchili-parmesan-pastaa, omppumehua ja vielä vähän lisää JUUSTOA (koskenlaskija paprika). SIIS... Mitäh? Joo, kyllä. Kalorit on varmaan jossain sadassatuhannessa. Kiinnostaako? Joo ja ei. En oo sinällänsä huolissani koska musta oon ns. oikeutettu syömään. Mä oon tunnesyöjä. Oon kuitenkin pystynyt lopettamaan mm. iloon, väsymykseen ja tylsyyteen syömisen. Suruun syömistä en. Onhan se nyt tyhmää tunkee itseensä ruokaa kun ei oo ees nälkä ja kun tulee vielä kauhea morkkiskin, mutta mä luotan itseeni. Luotan siis että saan tän kierteen katki. Mutta sitten kun tulee soitto siitä että Dee Dee on taivaassa, niin tiedän jo että ratkean. Yritän nyt jotenkin vaan puskea eteenpäin ja olla olematta niin ankara itselleni. Yritän muistuttaa itseäni siitä että tämä 15kg on hieno suoritus ja että mulla ei oo mihinkään kiire, enkä ole "tilivelvollinen" kenellekään muulle kuin itselleni. Siispä tämän viikon (ja varmaan vielä seuraavankin) on vain se, että paino pysyisi samana. Se määrä mikä mun "täytyy" laihtua on niin suuri, että välillä hirvittää ja tuntuu ihan toivottomalta. Silti, aina kun suljen silmäni näen tulevan kesän, ja kaikki ne ihanat vaatteet joita voin taas pitää. Jos oon tavoitteessani kesällä, oon enemmän kuin onnellinen. Tavoite siis -30kg, eli oon nyt puolessa välissä. Sen jälkeen haluaisin vielä muutamia kiloja pois, mutta se päätavoite on nyt se -30kg (joka btw on yht. -40kg mun korkeimmasta painosta). Isoja lukuja, joten ymmärrätte varmaan miksi välillä hirvittää? Yritän vaan jakaa tätä matkaa pienempiin osiin, pienempiin tavoitteisiin. Jotenkin välillä mietin että miten oon voinut päästää itseni tähän kuntoon. MITEN en oo tajunnut aloittaa aiemmin? Tai onhan se mielessä ollut, mutta en oo tehnyt mitään, sanonut vaan että "ohhoh hupsista" ja ottanut lisää pullaa. Syytän aina itseäni, vaikka mulla on syy mun lihomiselle. Tai oikeastaan useampikin, mutta pääsyy oli mun masennus, mieliala ja unilääkkeet. Mitälie kaikkea mulla silloin olikaan kun kävin ihan pohjalla. Eihän mulle kukaan silloin kertonut että "nää muuten lihottaa sitten kymmenen kertaa enemmän kuin mitkään muut pillerit" koska enhän mä niitä sit ois ottanut. Ja sitten myöhemmin kun pääsin niistä eroon niin tulin raskaaksi. Ja lopetin tupakan. Mut silti, itsestähän se silti on kiinni. Miten liikkuu, mitä laittaa suuhunsa. Kyllä mä silti oon tyytyväinen siihen miten mulla on nyt mennyt. Tää on elämää, eikä kukaan ole täydellinen. Kevät on jostain syystä mulle aina kauhean vaikeaa aikaa, vaikka samaan aikaan oon super ilonen kun aurinko paistaa ja linnut laulaa! Nyt pyrin vaan siihen että en ainakaan liho yhtään. Kun tää vaikea/sekava aika on ohi, keskityn taas täysillä siihen painonpudotukseen. Haluaisin myös aloittaa jonkun tanssin tai bodypumpin. :-) Ps. Katsotaan tässä Chelsean ja PSG peliä ja joka kerta kun telkusta kuuluu "David Luiz" mä VANNON että kuulen Gabby!!! :-D
Ja tervetuloa "uuteen" EGOVIN -blogiini! Haluan ensiksi kiittää kaikkia jotka saivat mut vihdoinkin tajuamaan että mun täytyy raikastaa ja uudistaa tätä blogia. Kaipasin itsekin todella paljon jotain uutta. Mietin pitkään, että uudistanko Ocean Flowersin, vai aloitanko täysin uuden blogin. Päädyin uudistukseen, koska mulla ei jotenkin ollut sydäntä jättää tätä blogia kun oon kirjoittanut tätä niin kauan! Osoite saattaa vielä muuttua, mutta ilmoitan siitä sitten erikseen täällä ja facebookissa (josta puheenollen, jatketaanko samalla fb sivulla vai teenkö uuden?). Erityiset kiitoksen Sannalle, joka auttoi mua mm. bannerin teossa! :-) Kiitos oikeasti tosi paljon, oon itse ihan käsi muokkaamaan mitään kuvia saati tekemään sellaisia! And welcome to my "new" blog EGOVIN! I really needed a big change, because this blog started to be kinda dead.. So, I changed the name, and the layout, and I already feel like this blog is gonna start doing better! I didn't have the heart to quit this blog and start a completely new one, so this was the best solution in my opinion. What do you think? Lyhyenä kuulumis päivityksenä: oltiin ystävänpäivänä Turussa ristiäisissä ja musta tuli nyt sitten kummitäti! Kastetilaisuus oli pieni, mutta kaunis. Itse juhla ehkä riistäytyi joidenkin osalta käsistä, ja oon siksi edelleen ihan kuollut vaikka itse vaan katselinkin sivusta. Huhhuh. En oikein itsekään ymmärrä että miten oon näin puhki! Kai se tuo matkustaminen on. :-) Daniel oli TODELLA reipas ja oli hyvällä tuulella tapansa mukaan. Mutta laihiksen elämäntapamuutoksen kanssa ei mennyt hyvin, ei todellakaan! Voisin sanoa että en oo syönyt koko viikonloppuna mitään. Vaikka, no siis söinhän minä, mutta vain kaksi kertaa. En aijo valittaa koska siinä tohinassa ei kukaan muukaan syönyt, mutta oli se kieltämättä vähän harmi. Eilen keskellä yötä sit syötiin (tilattiin pizzaa). EN voi uskoa että siitä on joku 5 vuotta kun oon viimeks syönyt "karvakäsien" tekemää pizzaa. :-D OLI HYVÄÄ! Tuplajuusto-pepperoni-salami-jalapeno. En kadu. Niin, ja tänään oon tosissaan syönyt keksisuklaata lähes 300g. Että ei hyvä, ei ollenkaan. Huomenna aamulla lenkille ja ruisleipää nassuun, siitä se sitten taas jatkuu. As a short update: our family spended the Valentines at Turku (because of a baptism). I'm a Godmother now! What an honor. :-) I'm still very tired because of the travelling and not eating well, but I bet tomorrow am back to myself again! Mulla on muutenkin ollut kauheasti vaikeuksia viime aikoina mun syömisten ja liikkumisten kanssa. :-( Puuuhhh.. Oon taas sokerikoukussa. Jotenkin jää päälle kun on niin paljon juhlia! Inhottaa olla ihan turvoksissa. Paino ei ole onneksi noussut, vaan laskenut tasaisesti - tosin hidastunut nyt kun oon mässäillyt. Multa on ehkä lähtenyt joku -4kg.Eli todella pikkuriikkinen määrä. MUTTA! Onneksi on lähtenyt edes jotain. :-) Nyt koitan tsempata! Mutta siinäpä se! Nyt on työn alla mm.ripsipostaus (ja video) sekä kaikenlaisia inspo- postauksia! Oon mm. Nisan kanssa jo haaveillut kesästä ja ollaan yritetty ennustaa kesän muotia. Me molemmat toivotaan että tuleva kesä ois kunnon 90' pissis inkkarikesä. Ruskee iho, neon huulet (keltaiset/pinkit/oranssit) ja pitkiä liehuvia pastelli hiuksia!
But that's really it.. Me and my friend Nisa have been dreaming about the summer so much lol. Trying to guess what is going to be hip! Wishing to see something different this summer... We want dark tans, neon lips and pastel hair! We are 90's babies. Ps. Sain Gabbyltä ystävänpäivälahjaksi Miley Cyrus Viva Glamit! Multa meinas tippua silmät oikeesti päästä kun se antoi ne. Olin itkenyt sille että en ehdi saamaan niitä millään ja ne loppuunmyydään, ja sitten seuraavana päivänä kun se tuli kotiin se ojensi mulle MAC- kassin jossa oli huulipuna! Olin niin onnellinen ja hypertelin sitä siinä innoissani, ja kun olin kiittänyt tuhat kertaa ja todennut miten ihana ja kiltti se on, se ojensi mulle toisen MAC- kassin jossa oli mätsäävä huulikiilto... Oh lord. ;-) I LOVE MI SOME MAKEUP. PS. Gabby got me the new Viva Glam Miley Cyrus lipstick & lip gloss as a Valentines gift. Honestly I almost choked on my coffee when he gave them to me. He is the sweetest!! I was so sure they would sold out before I can get them. Ahh am so darn happy.
Aaah...! Ihana kirjoitella taas. :-) Kiitos teille jotka täällä edelleen olette ja ymmärrätte että mun arkeni on muuttunut. Mut nyt on taas vihdoin aikaa ja energiaa kirjoitella, joten koitan tiivistää tähän nyt menneiden viikkojen kuulumiset! Aaah...! So nice to be back again. :-) Thank you all who are still sticking here with me, and have understood that my life and my schedules have changed since I got Daniel. But now I have the time and the energy to write again, and here are the latest updates! Elämäntapamuutos "laihis" sujuu hyvin. En oo ollut niin tiukka enää itseni suhteen, ja varsinkin herkkujen suhteen oon ollut vähän lepsu nyt leikkauksen jälkeen. JOO en kertonut tästä missään, koska en halunnut huomihuorata (vaikka tapana onkin) kun kyseessä ei ollut mikään syöpä. Leikkaus tehtiin hereillä puudutuksessa ja sain siinä rauhottaviakin koska oon niin hysteerinen neulojen ja saksien läheisyydessä (can u blame me?). Leikkaus oli nopea, simppeli ja kivuton. Mutta ei se kivaa ollut. En oo voinut käydä lenkillä kun haava alkaa aina vuotaa, joten oon nyt maannut kaks viikkoa kotona. Kävin kyllä lenkillä siis, mutta kun se haava vuosi ihan mukavasti vaikkei kipua ollutkaan niin ajattelin että parempi antaa sen parantua ensin. So, my lifestyle change (eating better & healthier) is still going fine. I haven't been as strict to myself as I was in the beginning, because w/out exercise it's hard to eat completely clean. Ok, so why am I not exercising? It's because I just had surgery. I know, I didn't inform anybody, because it was no biggie. Just a little lump they found from my body, and removed it. Nothing like real cancer. Sain ilmeisesti kauheen paskamyrskyn aikaan koska "imetän ja laihdutan", ja mua on pommittanut tusina anonyymejä joiden kommentteja en oo jaksanut julkaista. Miksi? Koska mua neuvotaan mm. jonnekin eri sivuille lukemaan ohjeita. Ihan tosi, luuletteko te tosissaan että oon jollain nälkädietillä? En oo mikään täysidiootti. :-D Osa varmasti tarkoitti ihan hyvää kommenteillaan, mutta kun en oo ees kertonut miten oon laihduttanut, musta on hölmöä tulla arvostelemaan. Oon laskenut kaloreita. Se on mun huikea salaisuuteni. Oon katsonut paljonko mun tarttee syödä että laihdun, enkä jää säästöliekille, ja sitten lisännyt siihen muutama sataa kcal, koska imetän. Rintamaitoa tulee hyvin, ja laihdun 0,5-1,5kg viikossa. :-) Mutta kuten sanoin, tästä enemmän kun oon siinä seuraavassa tavoitteessani, johon on vielä semmoiset 6kg matkaa (-20kg). Apparently a real shitstorm started when I said am loosing weight while breastfeeding. Oh well, I can assure u that am doing this like I'm supposed to. No hunger-diets. Just counting calories (and obvs adding few hundreds to it since nursing). I will be writing about this when I have gotten to the "next stage" of my plan, which is when am -20kg. I still have 6kg to go, wish me luck! Kerroinkin jo facessa, että #cashmere velvetine on noussut mun ihan ehdottomaksi lemppari huulimeikiksi! Oon kanssa rakastunut poskipuniin, ja "luonnollisiin" räpsyttimiin. Ripsistä haluankin kirjoitella/tehdä tutoriaalia mahd.pian ja pitää teidät niinsanotusti ajantasalla niissä, kun niistä kysellään aina niin paljon. :-* Super räpsyttimien ystäville oonkin jo tehnyt postauksen, joka löytyy täältä. Okay, I already said this on facebook, but here I go again: cashmere is the THANG right now. Absolutely loving it! I have also started to wear blushes (yes, really) and "natural" falsies. The year 2015 will be more experimental what it comes to make-up, I promise. ;-) Trying new things!
Tässä mun tammikuun lookini! Tällaista meikkiä oon käyttänyt aina kun oon käynyt kahvilla tai muuten vaan meikkaillut (eli n. kerran viikossa). -> Iholla MAC studio fix meikkivoide & pro long wear peitevoide ja mineralize puuteri. Poskissa MAC harmony (varjostuksina) ja NARS orgasm poskipunana. Korostuksessa käytin MACin soft&gentleä. Silmissä MAC fancy dress, kid, naked lunch ja nylon. Ripset Ardellilta. Rajaus on tehty H&M diplinerilla (päätin kokeilla kun kaikki hehkuttaa, ja on muuten oikeasti ihan hyvä lineri!) Maskara on Sensai 38 ja huulilla Seppälän joku ruskea rajauskynä sekä limecrimen velvetine cashmere! Niin, ja kulmat on tehty Anastasia Beverly Hillsin kulmakarva duolla sävyssä dark brown ja läpinäkyvällä kulmakarvageelillä. Look viimeistelty MACin fix+. Muita lemppareita tässä kuussa kuin cashmere? Kahvi. Tai jos sitä voi kahviksi sanoa. Mut siis oon ihan jäätävässä koukussa vanilja jäälatteen! Joo. Maitokahvi jäillä. Kyllä kiitos! Oon oikeesti lähtenyt Tampereelle pari kertaa vaan hakeen semmoisen. :-D Krhm.. Toinen mihin oon ihan koukussa on tuore ananas. Nisa ja kultsi on kouluttaneet mut valitsemaan hyviä ananaksia, ja siis rehellisesti tätä ennen en kyllä oikeasti osannut valita hyviä. Otin aina liian raa'an tai ylikypsän. Nyt tiedän salaisuuden niiden valitsemiseen. :-D Other favs this month than #cashmere? Coffee. If you can call it one. I can't get enough of iced vanilla latte! Yes. Milk coffee with ice. Really. I have went to the city few times JUST TO GET IT. :-D Erm.. Yeah. Also, pineapple. YUM. My friend Nisa and my hubby have trained me to pick good pineapples. Am the freaking master now. Niin joo! Sitten yks kysymys teille! Haluaisin kunnon bombshell blondit kutrit.. Hyvä vai huono idea? Sellaiset oikein tuuheat keskipitkät hunajan tai persikansävyiset kutrit. Ajatuksia tästä? Luotan teihin! :-D Ooooh, also: One question to y'all: I have been thinking about getting medium length blonde bombshell hair w/honey or peach twist. What do you think? Yay or nay? I trust you guys lol!
Mut nyt meen syömään tän perjantai illan herkkuni: valkosuklaa moussen! En oo vielä päättänyt syönkö sen mansikoiden, vadelmien vai ananaksen kanssa, mutta kohtahan se selviää.. ;-D Hyvää viikonloppua kaikille! x Now it's time for me to go enjoy my friday night goodie: white chocolate mousse! I haven't decided yet if I want it with raspberries, strawberries or pineapple. Well, w'ell se. I wish you guys lovely, happy weekend! x
Kuten olen jo useasti sivunnut, mä laihdutan. Mulla on 4 eri tavoitetta tässä matkallani terveyteen (ihanne painooni), joista neljäs on viimeinen, eli se mun ultimaattinen tavoitteeni, jossa pyrin olemaan viimeistään vuoden vaihteessa 2016. Mulla on paljon tiputettavaa, mutta myös paljon motivaattoreita, ja loputtomasti aikaa. Mm. erilaiset juhlat ja merkkipäivät toimivat extra motivaationa näiden päätavotteiden välissä. Nyt oon kuitenkin päässyt ensimmäiseen tavoitteeseeni: -10kg! Jee! Oon tyytyväinen, koska aloitin vasta 3 viikkoa sitten, ja tässä oli kuitenkin Joulu ja Uusivuosi välissä, jolloin tuli herkuteltua. Nestepöhö poissa ja rasvaa palanut, ja mahdunkin nyt kokoa pienempiin farkkuihin! Whoop whoop! Siispä tänään käytiin äidin kanssa pyörähtämässä MAC pisteellä (äiti on laihtunut myös) juhlistamassa tätä tavotteen saavuttamista. :-) Tässä tosiaan VAIN ne mitä ostettiin tänään. Muita uusia MAC meikkejä oon jo esitellyt videolla tai sivunnut teksteissäni (kuten esim. puuteri josta en jaksa ottaa kuvia.. koska se on puuteri ja oon jo käyttänyt sitä).
MAC pisteelle oli saapunut kevät kokoelma, ja ihmeteltiin sitä siinä hetki. Ensimmäinen ajatukseni: BLAAH TYLSÄ. Äiti halusi kuitenkin katsella sitä myyjän (Liisan) kanssa lisää, ja swatchailivat siinä sitten niitä sillävälin kun minä haukottelin ja pyörittelin silmiäni. SITTEN. Sitten aukesi poskipuna. En vaikuttunut. Sitten tuli swatchi. Ainut ajatukseni oli että jumalauta mä tahdon tuon. NYT. En tiedä mikä mielenhäiriö mulla on menossa, koska - öö, pinkki glitter poskipuna - mutta se on ihana. I'm loving it! (Mäkkäri soundit) Swatchit postauksen lopussa!
Jokin tässä poskipunassa vain huusi mun nimeäni. Aijonkin kokeilla erilaisia meikkilookeja tänävuonna. Eksoottisempia, ja luonnollisempia - barbie twistillä. Pitkät super paksut ripset ajattelin unohtaa hetkeksi, ja kokeilla nyt keväällä/kesällä tuuheita, luonnollisia ripsiä jotka korostaisivat mun silmieni muotoa enemmän kuin nämä siivekkeet joita oon pitänyt nyt muutaman vuoden. :-D
Powder Blush: Harmony
Sitten pari tylsempää tuotetta, joista ensimmäisenä toinen poskipuna jonka ostin varjostuksia varten. Tästä ei ollut testeri kappaletta, joten "ostin sian säkissä". So far so good, tämä on mulle mieleinen. (Kasvoille asti ei tosin ole päässyt.) Ei liian tumma, ei liian oranssi, eikä liian harmaa. :-) Tämä on myöskin matta, eikä kimmellä.
Studio Finish Concealer NW15
Peitevoide. Mulla on MAC:in Pro Long Wear Concealer NW20 joka on i-ha-na, mutta halusin kokeilla jotain uutta. Tämä on ehkä jopa vielä peittävämpi, ja koska tämä on vahamainen, sopii se hyvin esim. näpyille. Otin astetta vaaleamman, koska se mätsää mun ihooni hieman paremmin, ja ajattelin että kun rusketun (olen siis jo päättänyt palvoa aurinkoa tulevana kesänä kunnes saavutan ns. hiekkaneekerin värin), voisin käyttää tätä nenänvarressa, otsalla, leuassa ja silmien alla "valoa tuomaan".
Pigment Colour Powder: Melon
Sitten tämä pigmentti jota olen himoinnut viimeisen vuoden, mutta en jostain syystä vain ole koskaan saanut sitä ostoskassiin saakka! Tämä on ihana. Liisa (myyjä) sanoi että tämä on niin riittoisa että riittää vielä omille lapsillekin, ja mulle tuli heti ihan ihmeellinen visio Danielista tämä silmissä. XD Totesin sitten että saa nähdä, kun ei mulla niitä tyttöjä ole. Ehkä sitten Danielin tuleva vaimo saa jatkaa siitä mihin jään tän pigmentin kanssa, ellen käytä tätä vielä tyyliin 60v.
Äiti oikeastaan villiintyi MAC pisteellä pahemmin kuin minä (perus) ja me päätettiinkin tehdä vaihtari! Äiti osti mm. viimeisen Joulukokoelma huulikiilto -setin (sen valkoisen missä on oransseja kiiltoja) ja mä RAKASTUIN yli kaiken siinä olevaan limited edition dazzleglass huulikiiltoon! Koska mulla on samasta kokoelmasta nude setti, vaihdoin siitä sen oranssipohjaisen pinkkinuden tähän ruskeaan glitter kiiltoon!
Dynasty At Dusk -> Courtly Coral
Siinäpäs ne olikin! Pari poskipunaa, peitevoide, pigmentti ja huulikiilto vaihtis. :-) Onko teillä jotain näistä/mitä suosittelisitte mulle kokeiltavaksi seuraavaksi? Tässä alla vielä swatchit.
Swatchit
Seuraava tavoite on myös -10kg. Toivottavasti saan ne kilot pois ennen synttäreitäni (maaliskuun 24). Saa nähdä mitä ostan/teen sitten silloin. :-D Haluatteko jotain tarkempaa postausta tästä painonpudotus -aiheesta?
Mulle tuli kommenttiakin siitä, että näytän uusissa kuvissa onnelliselta ja freesiltä (kiitos Henna) ja siltä musta tuntuukin! Ei sen takia tosin, että olisin laihtunut mitenkään dramaattisesti. Tuntuu vaan että oon taas henkisesti kasvanut jollain saralla ja kasvanut ihmisenä. Että oon taas hiukan vahvempi. Postailen (tietysti) elämäntapa remontista ym heti kun on taas jotain isompaa päiviteltävää! Haluan inspiroida teitä ja jatkaa tätä matkaa jonka aloitin pari vuotta sitten.
.jpg)
