5.2.2016

RANT: No Makeup, No Service

Yeeah,

Tuntuipas oudolta saada hygienisyysvinkkejä meikkejä swatchatessani. Ei siis siitä, miten swatchata, vaan siitä miten hoidan ihoani. Vieras ihminen, konsultti, alkaa puhua minusta akneongelmaisena. Mulla on siis 3 näppylää kasvoissa kaikenkaikkiaan enkä muista koska viimeksi olisin ollut näin itsevarma ilman meikkipohjaa. Kyseisen brändin konsultti alkoi kyselemään kuinka usein vaihdan pyyhkeeni ja petivehkeeni, olettaen ilmeisesti että en kovinkaan usein. Tästä närkästyneenä mieleeni alkoi pulpahdella samankaltaisia muistoja vuosien varrelta, ja päätinkin jakaa teille muutaman niistä jotka ovat jääneet erityisesti mieleen. Yhteistä näille kaikille muistoille on se, että olen ollut meikittömänä liikenteessä.

Mulle on yksi asia jo selvää pässinlihaa: jos olen meikittömänä liikenteessä, tiedän että en saa palvelua ollenkaan TAI minua palvellaan oppikirja kädessä. Pidän jälkimmäisestä tavasta, eikä mua haittaa yhtään leikkiä täysin tietämätöntä, koska useimmiten opin jotain uutta/löydän jonkun uuden tuotteen. Enemmän mua jää kaivelemaan se, että OLETETAAN että mä en osta, koska "en käytä meikkiä", tai että mulla ei ole varaa ostaa. Tai että varastan. Varsinkin selektiivistä kosmetiikkaa ostaessa tulee aina ihan karmea olo jos ei ole tällättynä liikenteessä.

-> Olin meikkishoppailemassa Diorin pisteellä, ja huomasin että meikkivoide jota oon käyttänyt useasti aiemminkin (star) oli -20% alennuksessa. Mielenkiinto tietysti heräsi ja rupesin pläräämään voiteita ja tsekkaamaan löytyisikö mulle sieltä mun värini. Myyjä pyrähti paikalle, ja tuijotti mua ilmeellä "älä tyttö viitsi, nämä ovat out of your league tuotteita". Nostin katseeni ja tervehdin, ja myyjä kysyi narisevalla äänellä, mitä teen ja voiko hän auttaa. Vastasin sitten että katselen onko mulle näissä oikeata sävyä. Sitten tulee paras kohta. Myyjä kysyi että "Ootko ihan varma että nää on sulle sopivia meikkejä?". Olin tässä vaiheessa lähinnä hämmentynyt ja vastasin että joo, olen käyttänyt aiemminkin. Myyjä astui sitten askeleen lähemmäksi ja tuijotti, ja huokaisi syvään. Siinä vaiheessa mua rupesi ärsyttämään niin paljon että lähdin vain kävelemään. Olisin halunnut sen meikkivoiteen, mutta olin jo niin lähellä sitä pistettä että alkaisin laukomaan rumia kommenttia ja "faktoja" pöytään että päätin vain lähteä.

Toinen asia joka saa mun mielialani punaisen puolelle on se, kun pakotetaan ostamaan jotain, mitä ei tarvitse. Se, että en oo meikannut, ei tarkoita etten omistaisi meikkivoidetta. Tai sitten se, kun sulle myydään ihan kympillä jotain, mikä ei selkeästi edes sovi sinulle tai on ihan väärän värinen.

-> Tästä on jo pari vuotta aikaa, mutta kerron tämän esimerkin enivei koska se on jäänyt niin vahvasti mieleen. Olin ostamassa meikkivoidetta, puuteria, peitevoidetta ja poskipunaa, ja olin varannut näiden valitsemiseen aikaa, ja säästänyt niihin rahaa (kalliimpi merkki kyseessä). Sain kuin sainkin "ammattilaisen" siihen sitten minua auttamaan, josta olin mielissäni. Tämä kyseinen ihminen kuitenkin piti mua ilmeisesti aivan uunona, koska yritti myydä mulle aivan väärän väristä meikkivoidetta. Antoi minulle kolme vaihtoehto sävyä, ja pyysi mua swatchaamaan niitä leukapieleeni. No, minä swatchasin, ja ne olivat kaikki huomattavasti liian tummia, ja vihertäviä. (Mulla on oliivi-iho, mutta talvella kun oon tosi kalpea käytän yleensä neutraalinsävyisiä meikkivoiteita, ja keväällä hieman kellertäviä kun väriä alkaa tulla kasvoille.) Tämän meikkipisteen myyjä sitten kehui että se on MINUN SYYNI että ne sävyt eivät mulle sovi, koska swatchasin ne väärin. Kuulema hieroin ihoani ja ärsytin sitä tahallaan, niin että sävy ei näkyisi oikeanlaisena. Hän huomautti asiasta NELJÄ kertaa kovaan ääneen, tuntemattomille ihmisille jotka olivat siinä pisteellä samaan aikaan. "Katsokaa nyt miten hän ne laittoi ihollensa, katsokaa". Myyjä päätti levittää mielestänsä oikeaa sävyä mun koko kasvoilleni, ja annoin hänen sitten tehdä sen. Onhan hän ammattilainen (vanhempi naishenkilö). Sävy epäilytti mua, mutta keinovalossa se näytti ihan hyvältä. Katsoimme mulle loputkin sävyt (puuteri, poskipuna, peitevoide), mutta kerroin epäröiväni meikkivoiteen sävyä. (Olin tätäkin merkkiä käyttänyt aiemmin, ja tiesin ennestään "oikean" sävyni).  Aaahh.. sitten. Myyjä kysyi että mitä sävyä olen aiemmin käyttänyt, ja minä kerroin. Hän sitten sanoi että juu, ehkä se onkin parempi, vaikkei hänen mielestään minulle sovikaan. Sanoin sitten että käyn kahvilla ja mietin sävyn, ja palaan sitten takaisin. No, arvatkaa vaan palasinko.


Sitten kirsikkana kakun päällä IRVISTELIJÄT

-> Kai te tiedätte nämä tyypit? Kysyt apua/onko tiettyä väriä/tai vaikka jostain tulevasta kokoelmasta kysymyksen, ja myyjän kasvot vääntelehtivät vaikean oloisina ja naama vääntyy mitä omituisimpiin irvistyksiin. Ettei vaan jäisi kenellekään epäselväksi, että häntä ei nyt jaksaisi vähempää kiinnostaa koko asia. 

Mun mielestäni asiakas ei saisi tuntea oloansa köyhäksi, tyhmäksi, tai leimatuksi. Onneksi mun meikkishoppailukokemukseni ovat kuitenkin 90% positiivisia, ja kivoja kokemuksia. Välillä vaan sattuu näitä ei-niin-kivoja kokemuksiakin kohdalle, jotka saavat mut lähinnä hämmentyneeksi. ONNEKSI mulla on kuitenkin mun special "pyhiinvaellus kohteeni" aka Tampereen MAC piste. :-D En oikeasti voi korostaa tarpeeksi miten paljon mä tykkään käydä siellä, ja miten ihanat myyjät siellä on. 



Millaisia kokemuksia teillä on?




5 kommenttia:

  1. Wtf?! Eihän sen pitäis vaikuttaa _asiakaspalveluun_ yhtään minkä näköisenä on liikenteessä. Huh ku rupes kiukuttaa, luulin, että helpointa olisi shopata meikkejä ilman meikkiä jotta pystyy testailemaan sävyjä kunnolla, varsinkin meikkivoidetta ostaessa.

    VastaaPoista
  2. Emotion-liikkeissä palvelun saaminen on kans yhtä tuskaa meikittömänä ja/tai nuorena ihmisenä. Viime kesänä menin ostamaan itelleni synttärilahjaksi hajuvettä, enkä ollut yhtään etukäteen miettinyt vaihtoehtoja että millaista tuoksua haluaisin, miltä merkiltä jne. Halusin tuoksutella ihan rauhassa ja miettiä mutta tarvittaessa kysyä neuvoa. No, menin paikan päälle ja kun pääsin hajuvesiseinän eteen, nuorehko myyjä tuijotti oudosti. Näytin siis vissiin siltä että aion pölliä puolet seinän tuotteista. Vaivaantuneena aloin suihkimaan eri tuoksuja niihin testerilappusiin ja pälyilin välillä myyjää jolle olisi ollut pari kysymystä. Kun sain vihdoin viimein katsekontaktin, muija lähti kävelemään toiselle puolelle myymälää ''aikuisemman'' naisen avuksi. Täytän 20 tänä vuonna, mutta ilman meikkiä ilmeisesti näytän 16-vuotiaalta ja jotenkin vastenmieliseltä. Lopuksi valitsin hätäpäissäni tuoksun ja menin kassalle jolla oli eri myyjä, hieman vanhempi. Hänelläkin oli jokseenkin outo asenne, koska yleensä myyjä kassalla kysyy tyyliin että löytyikö sopiva, tarvitsenko muuta. Myyjä totesi että ''semmonen'', otti hinnan ja käänsi katseensa myös sinne toiselle puolelle myymälää. En tiedä mitä helvettiä siellä sitten oli kun kiinnostus hänelläkin kummasti sinne kääntyi, mutta voin sanoa poistuneeni liikkeestä aika epäuskoisin mielin. En ymmärrä millaisen koulutuksen nämä muijat saavat ja käsketäänkö heidät ignooraamaan asiakkaat jotka näyttävät siltä ettei ole varaa käyttää 200 euroa kerralla heidän liikkeessään, mutta siltä se vähän tuntuu. Vituttaa ajatuskin siitä, että pitäisi laittaa itsensä jotekin ''varakkaamman'' tai ''paremman'' näköiseksi ihan vaan sen takia että ostan jonkun yhden jutun yhdestä paikasta. Miksen voisi olla sujut itseni kanssa ilman meikkiä? Ei kauneutta mitata pelkästään karsealla pakkelikerroksella, vaikka niin nuo myyjät tuntuvat ajattelevan omien ''täydellisesti meikattujen'' naamojensa kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa IHAN Seinäjoen Emotionin palvelulta :DD Tai noh, yli päätään Emotionin palvelulta...

      Poista
    2. Joo menin kans kerran viime vuoden lopulla emotioniin ja sanoin että etsin alle 20€ maksavaa kasvovettä niin ensimmäinen myyjä (oli harjoittelija) oli tosi ystävällinen ja kivanoloinen, mutta en muista minkä takia mutta kummiskin harjoittelija tarvitsi apua ja kysyi toiselta myyjältä joka sitten alkoi palvelemaan ja se ei edes viitsinyt näyttää alle 20€ tuotteita vaikka kerroin sen hänellekkin ja katsoi mua ihankuin halpaa makkaraa. Olin ilman meikkiä silloin ja mulla on arpia naamassa

      Poista
  3. Naulan kantaan! Toivottavasti nää asiakaspalvelun ihmenaiset (ja -miehet) eksyy lukemaan tän postauksen. Ei voi olettaa että sulla pitää olla aina pakkelit naamalla kun liikut kaupungilla. Itse kerran asioin yhdessä kicksissä matkalla salille ja siksi meikittä ja taisinpa olla vielä pukeutunut valmiiksi treenitrikoisiin ja -kassiin. Myyjä tervehti aluksi ihan ystävällisesti kysyen voiko auttaa, ja vastasin ystävällisesti tietäväni jo mitä haen. Tämä oli vissiin väärä vastaus, koska maksaessani ostosta kassalla myyjä katseli minua tosi nenänvarttaan pitkin ja äänensävy oli sen mukainen. Toivotin sitten lopuksi suupielet korostetun korvissa hyvää päivänjatkoa ja päätin, että asioin jatkossa muissa kickseissä. Yleensä olen ollut tosi tyytyväinen kicksin palveluun, mutta tämä tietty ketjun liike on minulla pannassa kunnes myyjä vaihtuu :)

    VastaaPoista

Comment! Ask! Tell me what's on your mind!
I love to read comments & I will usually respond to them ♥